me tullaan ihan hyvin toimeen pikin kanssa, ainaki välillä, me tuijotellaan toisiamme ja nenutellaanki välillä.
onneks mää pääsen korkeammalle ku piki niin voin mennä turvaan jos piki alkaa liian läheiseksi. piki ei pääse ainakaan takan päälle!
äiskä laitto mulle ja pikille iltapalaa. piki tuli liian lähelle mun ruokakuppia niin mää suutuin. tiijän että en saa mennä pöyvälle mutta mun oli kertakaikkiaan pakko hypätä pöyvälle turvaan, ensin tietenki läppäsin pikiä nokkaan ja sähisin tosi kovalla äänellä. ei varmasti tuu toistakertaa mun kupille!!! äiskä toi sitten mun ruokakupin lipaston päälle niin sain rauhassa syyvä loppuun. äiskä on mun tuki ja turva ja pelastaja.
pikin ruoka on samanlaista ku mun ruoka mutta paljon isompaa joten mää en syo sitä, tai ehkä mää kummiski maistan sitten ku piki ei huomaa.
saas nähä mitä viikonloppu tuo tullessaan. no ainaki tuijottelua sopivan välimatkan päästä=)
Aurinkoista viikonloppua
Wilma ja Piki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti