talvi

nyt se tuli. talvi. voi ei! yäk talvi!
mää niin haluaisin  olla ulkona, mutta kuka tuolla viihtyy kylmässä!!
äiskä on laittanu mun kopin talvikuntoon ja hiirille on sisustettu pikkumökki kopin juurelle. äiskä sano että mun ei tartte lähtä merta eemmäs kallaan vaan hiiret voin pyydystää ihan kotiovelta!

mun kopissa on 40 sentin lumivara mutta hiirienmökki menee hyvin nopeasti lumen peittoon. toivottavasti iskä laittaa mun koppiin lämmityksen, se näyttää tosi kylmältä!

o

onneksi sisällä on lämmin ja ku iskä lämmittää takan niin on ihan sikakuumaa <3 <3 <3 se on ihanaa!

wilma

pallo

no hei pitkästä aikaa!
ajattelin nyt vähän rauhottua ja keskittyä tähän blogin ylläpitoon. nyt on taas aikaa ku ulkona on niin kylmää. mun päivärytmi on semmonen että aamulla ku iskä herää kuudelta ja päästää mut ulos niin käyn vain haistelemassa sitä kylmää ilmaa ja tuun samantien takasin. sitten vasta yhdeksän jälkeen ku äiskä herää niin lähden ulos,yheksältä on jo vähän lämpösempää, mutta en oo kauvaa siltikään ulkona.

äiskän kans leikitään sisällä lämpymässä. mulla on ihana nallepuh pallo jota tiputtelen portaita alas ja äiskä juoksuttaa sen aina takasin ylös!

sitten mää tykkään helmistä ja kuulista, niitä meillä löytyy aina jostaki ihmepaikoista.  pienet helmet kulkee itestään liukkaalla lattialla.niitä on kiva vaania.

talvi on kivaa jos ei tartte olla ulkona

WILMA ja pallo

kiire

heissan,
hengissä ollaan....en oo vaan ehtiny kirjottelemaan blogia. iskä sano että kohta tullee talvi joten kamalan kiirettä ollu ulkona. 

 terkuin:wilma

äiskän tyttö

ihmiset puhuvat että kissa ei kiinny ihmiseen vaan paikkaan. minun kohalla se ei pidä paikkaansa, minä olen nimittäin kiintyny äiskään ja iskään. mää rakastan äiskää ja iskää. jos olen yksin kotona niin ei oo kivaa ei!

yks aamu äiskä ja iskä lähti reissuun, ne anto mulle kamalasti ruokaa lähteissä, neljä ahventa, raakaa poroa, raksuja ja maitoa. mää söin kaikki ennenku ne ehti mennä ovesta ulos. ne lupas tulla takasin seuraavan päivän iltana.
naapurin ihmis-täti toi mulle lisää ruokaa, raksuja ja maitoa.

eli kaks kokonaista päivää söin ja nukuin. suurimmaksi osaksi mää vain nukuin takan päällä, iskä nimittäin lämmitti sen ennen ku ne lähti. välillä oli pakko ottaa itteä niskasta kiinni ja vähän urheilla! ja ku en päässy puihin kiikkumaan niin kävelin portaan kaiteilla. harjoittelin kaikkia uusia juttuja jotka sitten esitän äiskälle ja iskälle.

äiskä oli jättäny hiekkalaatikkoon liian vähän hiekkaa että en voinu kunnolla peittää kakkaa joten kakkasin matolle. valkoselle ryijymatolle! äiskän syy!

sitten ku äiskä tuli kottiin niin kakkasin uuvelleen matolle sillai että äiskä näki. toiselle valkoselle ryijymatolle! punnersin naama punasena ihan mielenosotuksena. toivottavasti äiskä ymmärsi että mun tunteilla ei saa leikkiä.

sitten hyökkäsin äiskän kimppuun ja hakkasin äiskää nyrkeillä- toistin saman kolme kertaa! äiskä huusi mulle se oli tosi vihanen!
 menin yksin nukkumaan takan päälle. itkin!

puolen tunnin kuluttua menin äiskän viereen ja pyysin äiskältä anteeksi ja äiskä pyysi multa anteeksi. sitten me nukuttuun koko yö nenut vastakkain samalla tyynyllä, käsi kädessä.

äiskä ei jätä mua koskaan!

MJAUUU

Wilma

13 tunnin päikkärit

olin koko yön ulkona vesisateessa. vasta kuudelta aamulla äiskä päästi mut sissään. taas kuivaus pyyhkeellä ja äkkiä nukkumaan. ei sitä ulkona saa kunnolla nukuttua, ku joutuu kokoajan pelkäämään pimeää.
huomasin että iskä on lämmittäny takan, pitkästä aikaa, ensimmäinen kerta tälle syksylle.  hienoa iskä!!! ihanaa!!! aattelin ottaa pikku päikkärit takan päällä!

KLO 6.10

KLO 8.50

KLO 12.00

KLO 15.15

KLO 17.30

KLO 19.20

kuulin unen läpi "viimaa tuu ukkumaan"! pakko se oli herätä vaikka en ois millään jaksanu. ruokakupin kautta issoon sänkyyn äiskän ja iskän viekkuun. äiskä kattoo telkkaa ja silittää mua samalla. kohta olen taas unten maailmassa.

Hyvää yötä

Wilma

syksy

muutama päivä on ollu  semmosta syksyn tuntua ilmassa, päivällä voi olla lämpöstä ja kesäistä mutta sitten ykskaks ilma muuttuu synkäksi. lehdet alkaa olla tippunu koivuista. lehdillä on kiva leikkiä, niitten perässä tulee juostua, kuvittelen että ne on saaliita.

monena iltana äiskä on mua huudellu kotiin puoli yhdestätoista yhteentoista, oon kuullu huhuilut mutten oo malttanu tulla sisälle. äiskä on sanonu että viimeistään yheltätoista pitää olla kotona ja naapurin empalla on sama kotiintuloaika. jos mua ei näy niin äiskä ja iskä menee nukkumaan ja mää jouvun nukkuun ulkona yön.  yöllä on tosi synkkää ja märkää ja pelottavaa. vaikka vettä ei satais niin on kosteaa. onneks mulla on oma koppi mihin voi mennä turvaan.

eilen iskä kuuli yhentoista jälkeen ku ulvoin oven takana, iskä päästi mut sisälle. se sano että mää oon ihan ku uitettu KOIRA. äiskä kääri mut isoon froteepyyhkeeseen ja kuivas mut ja lämmitti. sitten mää laitoin nukkumaan äiskän jalkojen juureen ja pesin itteni.

mää oon tämmönen rauhaton sielu. tuijotan oven kahvaa ja ulvon surkealla äänellä niin kauan että pääsen ulos. ja sama tietenki ulkona ollessa, tuijotan oven kahvaa ja taas ulvon, haluan sittenki sisälle. äiskä sano että mulle ei voi laittaa omaa luukkua mistä pääsen sisään, ku toisin kaikki rotta- ja hiiriystävät sisälle, niin toisinki!

Wilma

heponen

kyllä hevoset on ihania. me ollaan kerttu-pojan kanssa jo tosi hyviä ystäviä. kerttu oli hiukan yksinäinen kun hänellä ei ole enää hevosystävää, joten minä aloin hänen ystäväksi.

aamulla kun kertun ihmisäiskä tuo hänet meidän talon viereiselle pellolle niin minun on pakko päästä myös ulos. 
jos iskä on kotona niin pääsen ulos hyvinkin pian kun aloitan vinkumisen. 
jos iskä ei ole kotona niin ulos pääsy on tosi vaikeaa, äiskä nimittäin nukkuu niin sikeästi että ei kuule minun vinkumista, silloin minun on mentävä äiskän viereen ja tassulla silitän häntä nenästä, huulista ja poskista. sitten äiskä herää hyvällä mielellä ja päästää minut kertun luokse pellolle.

me ollaan kertun kanssa saman värisiä, mutta meidät kyllä erottaa kun kerttu on paljon isompi kun minä. jos mää kasvan yhtä isoksi ku kerttu niin sitten meitä ei kyllä erota toisistaan.

kerttu syö heinää, kerttu syö niinku hevonen. hei, kerrtuhan on hevonen! minäkin syön joskus heinää, puhdistan ruoholla suolistoa. sanotaan että kun kissa syö ruohoa niin se tietää vesisadetta mutta tuo taitaa olla taas niitä ihmisten höpötyksiä.

toivotaan vielä kovasti lämpöisiä syyspäiviä kertulle ja tietenki myös minulle ja sinulle.

RRRRakkudella

Vilma